samansorttinen ja ohikulkija, kiitos kommenteistanne! Ja onnea samansorttiselle, ihanaa että löysit miehen. En tiedä muuten mihin näistä kommenteista pitäsi vastata joten laitan tähän.

Itselläni oli vähän aikaa sitten samanlaiset ajatukset kuin ohikulkijalla. Olen miettinyt adoptiota paljonkin. Ongelmana on tämänhetkinen masennusdiagnoosini, minulle ei varmaan lasta myönnettäisi. En kuitenkaan usko että masennukseni vaikuttaa lapsenhoitoon, vaikka se raskasta olisikin ja tiedän saavani apua. Viranomaiset tätä kuitenkaan tuskin uskoisivat. Myös se mies varmasti auttaisi paljon lapsen kanssa, mikä on yksi syy että sellaisen haluaisin.

Itse olisin halunnut adoptoida ulkomailta. Yksineläjä kuitenkin saa sieltä suhteellisen vanhoja lapsia. Haluaisin kuitenkin kokea vauva-iän ja raskaudenkin, jos mahdollista. Ajatus ei kuitenkaan ole täysin kuopattu. Jos ne vaan minut hyväksyisivät. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia adoptiosta, mistähän sellaisia löytäisi?

Voisihan lapsen saada vain harrastamalla seksiä miesten kanssa ilman ehkäisyä, ja miehiä tähän kyllä löytyisi. Jostain syystä ne haluavat seksiä kanssani vaikkeivat haluakaan seurustella! Sekin kuitenkin olisi mielestäni väärin miestä kohtaan, ja lastakin joka ei saisi isää. Ja vaarallista, mistä niistä taudeista tietää!

Lisäksi, on se pakko myöntää, kaipaan rakkautta ja hyvää suhdetta. Vaikka kerta toisensa jälkeen minut on tallottu maahan ja olin tullut siihen tulokseen etten miestä halua sotkemaan muuten hyvää elämääni. Näin tässä kuitenkin kävi, ja tämä on "strategiani" joka joko toimii tai sitten mietitään jotain uutta.